{"id":71214,"date":"2023-06-05T09:46:38","date_gmt":"2023-06-05T07:46:38","guid":{"rendered":"https:\/\/camu.fi\/?p=71214"},"modified":"2025-04-15T15:04:35","modified_gmt":"2025-04-15T13:04:35","slug":"alppikiipeilya-kirgistanissa-osa-4-paikallinen-kiipeilykulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/camu.fi\/eng\/alppikiipeilya-kirgistanissa-osa-4-paikallinen-kiipeilykulttuuri\/","title":{"rendered":"Alppikiipeily\u00e4 Kirgistanissa, osa 4 \u2013 Paikallinen kiipeilykulttuuri"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Ala-Archan laaksosta ei ole varsinaisia opaskirjoja, vaan paikalliset oppaat toimivat k\u00e4velevin\u00e4 tietopankkeina. Ven\u00e4j\u00e4n kielen taidosta on huomattava hy\u00f6ty, sill\u00e4 paikalliset eiv\u00e4t puhu juuri lainkaan englantia, IFMGA oppaita lukuun ottamatta. Jos ven\u00e4j\u00e4n kieli ei taitu, internetin sy\u00f6vereist\u00e4 on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Vladimir Komissarovin ja Henri L\u00e9v\u00eaquen teos \u2019Mountaineering regions of Kyrgyzstan\u2019, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 topokuvia joistain reiteist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Suurin osa kiipeilyst\u00e4 on \u201dreittikiipeily\u00e4\u201d, eli linjat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t harjanteelle eiv\u00e4tk\u00e4 vuoren huipulle. Kuvassa 1 n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 Korona Peakin l\u00e4nsisein\u00e4ll\u00e4 on noin 20 reitti\u00e4, joista suurin osa ei kuitenkaan jatku huipulle asti. Reittej\u00e4 voi halutessaan pident\u00e4\u00e4 kiipe\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huipulle asti, mutta siit\u00e4 saa maksaa useita hikisi\u00e4 tunteja.<\/p>\n\n\n\n

Reitilt\u00e4 laskeudutaan usein samaa linjoja pitkin k\u00e4ytt\u00e4en joko itsetehtyj\u00e4 abalakoveja, tai edellisten kiipeilij\u00f6iden j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 abalakov-naruja. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa on hyv\u00e4 tarkistaa narujen kunto huolellisesti. Jos sattuu l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen kiipeilij\u00e4n j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n abalakovin, niin hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti niit\u00e4 l\u00f6ytyy koko reitilt\u00e4 50 m v\u00e4lein, koska laakson standardi k\u00f6ysimitta on 50 metri\u00e4. Suosituimmilta reiteilt\u00e4 laskeutuminen sujuu nopeasti, sill\u00e4 ne ovat t\u00e4ynn\u00e4 kauden aikana kertyneit\u00e4 abalakoveita.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 2: N\u00e4kym\u00e4t Semenov-Tian-Shanskyn huipulta<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Paikalliset alppikerhot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paikalliset alppikerhot j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t laaksossa j\u00e4senilleen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti 1-3 viikon mittaisia leirej\u00e4, joiden aikana he majoittuvat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Ratsekissa omissa m\u00f6keiss\u00e4\u00e4n. Kerhojen toiminta on hyvin strukturoitua ja hierarkkista. Jokaisen reitin kiipe\u00e4mist\u00e4 varten t\u00e4ytyy valmistaa kirjallinen suunnitelma, jonka on sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 muun muassa reitin kuvaus, ryhm\u00e4n kokoonpano, roolit ja kommunikaatiokanavat (radiotaajuudet). Reitille voi l\u00e4hte\u00e4 vasta kun kerhon ohjaaja on hyv\u00e4ksynyt suunnitelman. Reitilt\u00e4 palattaessa ryhm\u00e4n johtaja kirjoittaa raportin kiipeilysuorituksesta ja jos tavoiteltu reitti on kiivetty, ryhm\u00e4n j\u00e4senet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kirjaamaan reitin omaan kiipeilypassiinsa. <\/p>\n\n\n\n

Jokainen kerholainen kuuluu tietylle tasolle, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kiipeilykokemuksen perusteella. Jokaisella tasolla voi kiivet\u00e4 vain tietyn vaikeustason reittej\u00e4. Vasta kun j\u00e4sen on kiivennyt esim. riitt\u00e4v\u00e4n monta 3A reitti\u00e4, saa luvan kiivet\u00e4 3B reittej\u00e4 (katso paikallinen vaikeusasteikko blogisarjan osasta 3). Kiipeilykokemuksen lis\u00e4ksi tasohyppelyyn vaaditaan eritasoisten ensiapu- ja pelastamiskurssien l\u00e4p\u00e4isemist\u00e4. Kyseinen struktuuri takaa turvallisen kiipeilyn ja helpottaa kiipeilykavereiden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 4: Ratsekin asukki<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Neuvostoliiton j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 j\u00e4lki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alppikerhojen adaptoima j\u00e4rjestelm\u00e4llisyys juontaa juurensa Neuvostoliiton ajoilta, jolloin alpinismia pidettiin sotataitoja edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 lajina ja siten se oli my\u00f6s valtion subventoimaa. Suuren harrastajam\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi oli kehitett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llinen systeemi, joka tuotti suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoristossa hyvin liikkuvia yksil\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta sivulla https:\/\/www.climbing.com\/news\/the-russian-way\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Paikallisen kiipeilyn neuvostoliittolaiset juuren n\u00e4kyv\u00e4t muun muassa jumarin h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ryhm\u00e4t liikkuvat usein siten, ett\u00e4 kaikki liidaajaa lukuun ottamatta jumaroivat, jotta voimia s\u00e4\u00e4styisi loppureitille. Yksi syy jumarin suosiolle l\u00f6ytyy historiasta. Neuvostoliiton aikaan mahdollisessa sotatilanteessa ei olisi ollut aikaa tai resursseja kouluttaa kaikkia sotilaita alppikiipeilij\u00f6iksi. Vuorilla liikkumiseen riitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 joukossa on muutama liiditaitoinen ja loput osaavat jumaroida fiksattuja k\u00f6ysi\u00e4 pitkin.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliittolaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset tunnetaan suurina \u2019Siege Style\u2019 -tyylin advokaatteina. Tyyliin kuuluu aggressiivinen fiksattujen k\u00f6ysien k\u00e4ytt\u00f6 ja suuren ryhm\u00e4koon hy\u00f6dynt\u00e4minen. Kyseisell\u00e4 tyylill\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset onnistuivat kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n Makalun l\u00e4nsisein\u00e4n vuonna 1997 ja Jannun pohjoissein\u00e4n vuonna 2004. Molemmat nousut palkittiin Piolets d\u2019Or:lla, joka on alpinismin arvostetuimpia palkintoja. Molempiin tiimeihin kuului muun muassa Dmitri Pavlenko, joka viett\u00e4\u00e4 edelleen suurimman osan ajastaan Ala-Archan laaksossa. Siege Style on todettu tehokkaaksi, mutta sen puhtautta ja eleganssia on kritisoitu muun muassa Voytek Kurtykan ja Steve Housen toimesta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Makalu West Face, 1998: <\/p>\n\n\n\n

http:\/\/publications.americanalpineclub.org\/articles\/12199801100\/The-West-Face-of-Makalu<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jannu North Face, 2005:<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/publications.americanalpineclub.org\/articles\/12200505600\/The-North-Face-of-Jannu<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 3: Jumarointia, maassa maan tavalla<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

Rustam Latypov<\/p>

Seikkailukiipeilyn suuri yst\u00e4v\u00e4. Viihdyn koskemattomassa villiss\u00e4 luonnossa ja arktisilla alueilla. Omavaraiset tekniset alppinousut ja ensinousut kiehtovat.<\/p><\/div><\/div>\n\n