Lumilauta on keveytensä ja leveytensä puolesta aina ollut erinomainen ja hauska väline takamaastoissa laskemiseen, mutta ylämäissä se ei ole loistanut. Hissioffareita kauemmas mennessä lautailijan on pitänyt joko kantaa mukanaan lumikenkiä tai olla valmis uppoamaan kenkineen napaansa myöten hankeen.

Lienee selvää, että lumikengillä tai etenkään kengillä liikkuminen ei koskaan ole yhtä kevyttä kuin sen virnistelevän suksivan laskukaverin hiihtely.

Vuosituhannen alkupuolella vauhdilla yleistyneet ja keventyneet splitboardit, tai ihan yksinkertaisesti splitit, toivat tähän muutoksen. Keskeltä pituussuunnassa halkaistava lauta toimikin yhtäkkiä ylämäissä suksina, ja alamäkeä varten palaset sai yhdistettyä taas laudaksi. Monille splitti avaa ihan uuden maailman lähimäen ympärille loppuun koluttujen hissilinjojen sijaan.

Mutta onko splitti kuitenkin vain kehno kompromissi? Joutuuko splitillä liikkuva luopumaan hyvistä laskuominaisuuksista vain siksi, ettei mukana tarvitsisi kantaa lumikenkiä? Ja onko laudan palasilla edes hyvä hiihtää?

Ylämäissä splitin hyödyt näkyvät

Splittilautojen tarkoitus on mahdollistaa nouseminen vuorille hiihtämällä, ja siinähän ne myös toimivat hyvin. Jos lähtökohtana on lumikenkien kanssa hikoileminen, on muutos oikeasti suuri.

Käytännössä lauta halkaistaan nousua varten avaamalla soljet ja irroittamalla siteet (jotka myös pitävät lautaa koossa ja jäykistävät sitä sivusuunnassa). Sen jälkeen siteet kiinnitetään uudelleen pituussuunnassa vastakappaleisiin, joissa kantaosa pääsee nousemaan vapaasti.

Splittien puolikkaissa on teräskantit molempien “suksien” molemmilla sivuilla, ja hiihdettäessä laudan puolikkaat laitetaan vastakkain niin, että pidemmät kantit jäävät ulkoreunoille. Sitten vielä skinit eli nouskarvat pohjiin ja ylämäkeen. Koko hommassa ei montaa minuuttia tuhraannu.

Okei, on käynyt selväksi, että siihen on syynsä, miksi monet kulttuurit hylkäsivät lumikengät sen jälkeen, kun sukset keksittiin. Hiihtäminen on kevyempää kuin kenkien nostelu, koska reisiä polttelevan tallaamisen sijaan suksea – tai laudan puolikasta – liu´utetaan hangessa.

Sama pätee siis splitteihin. Tavallisiin lumilautoihin verrattuna splitit ovat hieman painavampia, mutta painossa ne ovat samaa luokkaa kevyiden touring-suksipakettien kanssa, eli ainakaan painon takia suksilla hiihtelijöistä ei pitäisi ylämäessä jäädä jälkeen.

Lumikenkiin verrattuna setti kevenee, koska ylämäessä ei ole lautaa selässä kannettavana eikä alamäessä lumikenkiä.

Lumilaudalla hiihtäminen eroaa kuitenkin suksista muutamassa kohdassa. Ensinnäkin laudan puolikkaiden leveys tarjoaa omat haasteensa ja vahvuutensa. Leveät lankut kantavat pehmeässä hangessa kapeampia suksia paremmin ja laajempi skinipinta-ala antaa nousussa paremman pidon. Toisaalta splitti tekee hiihtäessä leveämpää latua, eli splitin puolikkaat eivät välttämättä mahdu suksilla avattuun uraan.

Spliteille myös jäiset paikat ja sivuttain liikkuminen jyrkissä paikoissa on hieman haastavampaa kuin suksille. Lautakengät ja siteet eivät tarjoa samanlaista sivuttaistukea kuin monot, joten kanttia on vaikeampi pitää tiukasti jäässä kiinni. Myös etenkin splittien sisäkantit ovat melko lyhyet ja niissä on aggressiivinen sivuleikkaus, joten pidon saaminen tiukoissa paikoissa voi aiheuttaa vähän sydämentykytyksiä.

Mutta toimiiko splitti laskuissa?

Varmasti se isoin kysymys splittiä ostaessa tai edes harkitessa on, onko sillä hyvä laskea. Senhän vuoksi vuorille kuitenkin noustaan, että sieltä saisi laskea alas.

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että kuten muitakin lautoja, on splittejä moneen makuun. Monet splittilaudoista ovat kuitenkin vähän tavallisia lautoja jäykempiä, koska hiihtäessä lauta kaipaa tukea ja isoilla vuorilla jäykkä lauta tuo vakautta.

Suurin osa valmistajista seuraa hyväksi havaittua reittiä splittilautojen kanssa. Valitaan suosittu ja hyväksi havaittu vapaalaskulauta josta splitti tehdään. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Jones Solution, Jones Frontier 2.0, Jones Hovercraft 2.0, Korua Pencil, Korua Transition Finder sekä useat muut splitit.

Jo nyt markkinoilla on kuitenkin runsaasti erilaisia lautoja toiveista riippuen. On pitkää ja leveää fishtailia puuteriin, löysempää lautaa surffaavampaan menoon ja jäykempää lautaa jyrkempään vapaalaskuun. Tässä kohtaa ostajan siis kannattaa miettiä, mihin maastoon sekä millaiseen laskemiseen splitti pääasiassa tulee.

Mutta niihin laskuominaisuuksiin. Splitit on suunniteltu etenkin takamaastoon, ja pehmeässä lumessa eroa tavalliseen lumilautaan on vaikea huomata. Kovemmalla pohjalla eroa luonnollisesti on, mutta laudat kehittyvät vauhdilla ja lähestyvät laskuominaisuuksiltaan rinnelautoja. Vastaus kysymykseen, onko splitillä hyvä laskea, on siis kyllä.

Hissihiihdossa varmasti isoin ero johtuu painosta. Klipit, sisäkantit ja monimutkaisemmat siteet tuovat pakettiin painoa, mikä vaikuttaa myös laskuun. Painavampi lauta ei ehkä ole yhtä leikkisä ja näppärä, mutta mikään ei estä kruisailemasta splitillä myös rinteessä tai koluamasta metsäpätkiä.

Mitä sanoo Camun lauta-asiantuntija Joonas Reijonen splitillä laskemisesta? Mihin se taipuu?

”Splitillä liikkuminen on alkuihmettelyn jälkeen helppoa ja mukavaa. Laudan, siteiden sekä skinien kanssa teuromiseen tottuu nopeasti ja liikkumiseen tulee varmuutta jokaisen käyttökerran myötä.”

Ensimmäiset kerrat settiä testatessa laskut kannattaa hoitaa tutuilla reiteillä, tai esimerkiksi laskettelukeskuksen alueella. Varmista vain keskukselta ensin heidän suhtautuminen splitillä hiihtelemiseen, Reijonen vinkkaa.

”Splitti taipuu laskiessa siihen mihin solidikin lauta. Laudan profiili, sheippi, koko sekä ominaisuudet määräävät missä lauta on parhaimmillaan ja missä laudan asettamat rajoitukset kannattaa pitää mielessä. Lyhyt ja leveä lauta on näppärä esimerkiksi metsäpyydassa, mutta jos lasket isoa ja aavaa linjaa se ei välttämättä ole paras valinta.” Splitin valinta on samanlainen prosessi kuin normaalin lumilaudan. Mihin maastoon lauta pääasiassa tulee? Millainen olet laskijana? Minkä kokoinen olet? Minkä kokoinen lumilautakenkä sinulla on? Kun näihin kysymyksiin on olemassa vastaus ei laudan valinta ole hankalaa.


Mitä varusteilta vaaditaan splittilaudan lisäksi?

Siteet

Splittilaudoissa voi periaatteessa käyttää normaaleja lumilautasiteitä, jos lautaan on asennettu niille sopiva sovitinkisko (Voile Set for Standard Bindings). Kisko kuitenkin kohottaa siteitä irti laudasta tavallista enemmän, joten suositeltavampaa on käyttää splitteihin erikseen suunniteltuja vapaalaskusiteitä, jotka kiinnitetään puckkeihin. Kiinnitys vaihtelee hieman valmistajasta riippuen: Yleisin tapa on on niin sanottu Voilén puck setti johon side kiinnittyy yleensä pohjalevystä löytyvällä vivulla lukitsemalla. Tätä systeemiä käyttävät sekä Spark Rnd että Voile.

Splittisiteet ovat usein kevyempiä ja kestävämpiä kovaa rasitusta varten. Tyypillisesti side on myös hieman rinnesidettä jäykempi ja pehmustusta on vähemmän. Lisäksi siteissä on paljon ominaisuuksia jotka helpottavat hiihtoa, esimerkiksi highbackin säätö nolla asteiseen kulmaan tai jopa vähän negatiiviseen kulmaan. Kaikki splittisiteet täältä.

Kengät

Splittisiteisiin sopii tavalliset pehmeät lumilautakengät. Kenkiä valitessa onkin ehkä tärkeämpää ostaa omaan laskuun sopivat bootsit. Takamaastossa on kuitenkin muutamia ominaisuuksia, joista on hyötyä: Ensinnäkin hyvät pohjat auttavat paljon, kun lauta pitää esimerkiksi kivikoissa ottaa jalasta pois. Monissa kengissä on nykyään vaelluskenkämäiset pohjat, jotka toimivat hyvin kovassa käytössä. Hiihtäessä on myös hyötyä, jos kengästä löytyy tarpeeksi negatiivista joustavuutta, eli että kenkä taipuu myös taaksepäin. Boa tai pikanauhoitus on suosittu valinta splittikengissä, sillä se mahdollistaa nopean kengän löystyttämisen ylöspäin kiivetessä ja taas nopean kiristämisen alaspäin laskiessa. Kaikki Camun lumilautakengät.

Villi vaihtoehto – Kovat kengät ja siteet

Laskettelumonoon pohjautuva kova splittikenkä on kasvattanut suosiotaan. ”Kovan” splittikengän edut pehmeään verrattuna ovat pääasiassa ylämäkipainoitteisia. Kova lumilautakenkä liikkuu varreltaan huomattavasti paremmin kuin pehmeä. Kengällä on myös huomattavasti suurempi negatiivinen kulma kuin pehmeällä kengällä hiihtäessä. Kovalla kengällä on myös parempi potkia lumiaskelmia ja jäärautoja on helpompi käyttää. Lisäksi kovaside + kovakenkä yhdistelmä on paljon kevyempi.

Skinit

Skinit eli nousukarvat ovat nousuissa ehdottomat: ne luistavat eteenpäin mutta antavat pitoa taaksepäin. Skinit pysyvät pohjissa liimapinnan ja nose- ja teililenkkien avulla. Skinien “karvapuoli” on joko nylonia, mohairia tai niiden sekoitetta. Yleensä sekoite tarjoaa parhaan yhdistelmän luistoa, pitoa ja keveyttä. Skinit on hyvä olla splittilaudalle tarkoitetut, tällöin kärkikappale on oikeassa kulmassa. Camun splittikarvat ja -sauvat.

Muut tarvikkeet

Hiihtoa varten splittipaketti vaatii myös sauvat. Toimivin vaihtoehto on teleskooppisauvat, jotka saa säädettyä nousuja varten oikean mittaisiksi ja laskua varten pakattua lyhyiksi. Sauvoissa voi valita alumiinin ja hiilikuidun väliltä sen mukaan, minkä verran keveydestä on valmis maksamaan. On myös eduksi että sauvat tarvittaessa mahtuvat reppuun sisälle kuten esimerkiksi Black Diamondin Compactor -sauvat.

Splittisiteisiin saa kiinnitettyä myös nousuraudat, kun pito skineissä ei enää riitä.

Viimeisimpänä mutta ei todellakaan vähäisimpänä: Takamaastossa liikkuessa pitää aina muistaa myös turvallisuus. Splitillä liikkujan varusteisiin pitäisi siis aina kuulua vähintään lumivyörylähetin, sondi ja lapio.

Voit myös ottaa yhteyttä Camuun, autamme mielellämme asiaan liittyvissä kysymyksissä, oikean splitin valitsemisessa sekä varustehankinnoissa.