Kiipeilykengät ovat paljon enemmän kuin vain jalkineet – ne ovat kiipeilijän suorin ja tärkein yhteys seinään. Oikein valittu kenkä muuttaa epävarmuuden luottamukseksi ja mahdollistaa liikkeet, jotka tuntuivat aiemmin mahdottomilta. Ensimmäistä paria etsiessä tai vanhoja loppuun kulutettuja tossuja päivittäessä valikoiman laajuus voi kuitenkin huimata. Hyllyt notkuvat toinen toistaan aggressiivisempia muotoja, superpehmeitä kumiseoksia ja jäykempiä all-round -malleja.
Ratkaiseva tekijä oikean parin löytämisessä on usein käyttöympäristö. Moderni bouldering sisähallin suurilla volyymeilla ja kitkapinnoilla vaatii kengältä aivan eri ominaisuuksia kuin Pohjoismaiden rosoinen graniitti tai pitkät sporttireitit ulkokallioilla. Tässä oppaassa pureudumme siihen, miten alusta ohjaa valintaa. Etsitpä sitten maksimaalista tuntoa sisätreeneihin tai luotettavaa tukea kalliolle, me autamme sinua löytämään sen oikean matchin, jolla seuraava projekti taittuu.
Seinäkiipeily vs. kalliokiipeily – miten alusta ohjaa kiipeilykenkien valintaa?
Kiipeilyharrastus on monipuolistunut valtavasti, ja nykyään yhä useampi kiipeilijä erikoistuu joko sisä- tai ulkokiipeilyyn – tai tekee molempia rinta rinnan. Vaikka tavoite on sama – päästä ylös – ympäristö asettaa kengille täysin erilaiset vaatimukset. Sisällä kiivetään usein kitkaa vaativilla vaneripinnoilla ja suurilla muodoilla, kun taas ulkona luonnonkivi vaatii kengältä tukea ja kykyä seistä olemattoman pienillä listoilla.
Jos vietät suurimman osan ajastasi sisähallilla boulderoimassa, kuten monet meistä talvikaudella tekevät, tarvitset todennäköisesti pehmeämmän kengän. Esimerkiksi La Sportivan Theory on suunniteltu juuri tähän: se on äärimmäisen tunnokas ja mukautuu moderneihin volyymeihin kuin sukka. Ulkokallioilla tilanne on usein toinen. Kun seisot painollasi pienen graniittilistan päällä, liian löysä kenkä alkaa ”rullata” ja jalkapohjan lihakset väsyvät nopeasti. Siksi ulkokäyttöön haetaan usein jämäkämpää runkoa ja kovempaa kumiseosta.

Toki on olemassa myös loistavia all-rounder -kenkiä, jotka toimivat hienosti molemmissa maailmoissa. Esimerkiksi Scarpa Instinct VSR LV on monen suosikki juuri siksi, että se yhdistää tarkkuuden ja riittävän tuen, olitpa sitten hallilla treenaamassa tai Kustavin kallioilla kruksaamassa.
Vertailu: Sisä- ja ulkokenkien pääominaisuudet
Eri kiipeilyalustat vaativat kengiltä erilaisia ominaisuuksia, ja painotukset eroavat selkeästi sisä- ja ulkokiipeilyn välillä.
Sisäkiipeilyssä (Bouldering & Sport) suositaan yleensä pehmeämpää pohjaa, joka tarjoaa paremman tunnon ja mahdollistaa tehokkaan smearauksen. Kengän muoto on usein aggressiivinen ja alaspäin kääntyvä, mikä auttaa jyrkillä seinillä. Kumiseos on tyypillisesti pehmeää maksimaalisen kitkan saavuttamiseksi, kuten Vibram XS Grip 2, ja kiinnityksenä suositaan nopeita velcro-tarranauhoja tai slipper-malleja.
Kalliokiipeilyssä (Sport & Trad) pohjan on hyvä olla jäykempi, jotta se antaa tarvittavaa tukea pienillä listoilla seistäessä. Kengän profiili on usein suorempi, mikä lisää mukavuutta pitkillä reiteillä. Ulkokäytössä kumiseokselta vaaditaan kovuutta, kestävyyttä ja hyvää särmäpitoa, kuten Vibram XS Edge -pohjissa. Kiinnityksessä arvostetaan säädettävyyttä nauhoilla, vaikka myös velcro-mallit ovat käytössä.
Kiipeilykengät sisähallille: Pehmeyttä ja herkkyyttä moderneille reiteille
Moderni sisäkiipeily on muuttunut yhä enemmän kolmiulotteiseksi liikkumiseksi. Jos katsot nykypäivän boulderoijia, meno muistuttaa välillä enemmän parkouria kuin perinteistä tikapuukiipeilyä. Reitintekijät käyttävät isoja, pyöreitä volyymeja ja kaltevia pintoja, joissa kengän on mukauduttava alustan muotoon. Jäykkä kenkä tuntuu tällaisella alustalla helposti tunnottomalta ja ”luistavalta”, kuin yrittäisi kiivetä laskettelumotot jalassa.
Sisällä menestyäksesi tarvitset tossun, joka elää jalkasi mukana. Esimerkiksi Scarpa Drago LV on klassikkoesimerkki modernista pehmeästä kengästä, joka liimautuu volyymien pintaan ja antaa sinun tuntea jokaisen pinnanmuodon varpaissasi.

Smearaus ja volyymikiipeily
Sisähalleilla korostuu termi smearing, eli kitkan varassa kiipeäminen ilman selkeitä, positiivisia otteita. Tähän tarvitaan ominaisuuksia, joita perinteisissä ulkokengissä on vähemmän:
- Pehmeä välipohja: Antaa jalan painua pintaa vasten, maksimoiden kumin kontaktipinnan. Tämä on kriittistä, kun seisot kaltevalla volyymilla.
- Herkkyys: Haluat tuntea varpaillasi, missä kohtaa pito on paras, jotta uskallat siirtää painon jalalle.
- Laaja kumipinta: Usein kumi jatkuu pitkälle varpaiden päälle (toe hook patch). Tämä auttaa teknisissä huukeissa, joita sisäreiteillä tulee vastaan jatkuvasti. La Sportiva Solution Comp on tästä loistava esimerkki; sen kanta ja varvasosa on suunniteltu nimenomaan kilpailutyyliseen, akrobaattiseen kiipeilyyn.
Synteettinen vs. Nahka – venymisen hallinta
Sisäkengät ovat kovassa käytössä ja ne riisutaan usein yritysten välissä. Hiki ja lämpö pehmittävät materiaaleja nopeasti. Synteettiset materiaalit, kuten mikrokuitu, pitävät muotonsa huomattavasti nahkaa paremmin eivätkä veny yhtä paljon käytössä.
Tämä on tärkeää, kun halutaan säilyttää kengän aggressiivinen suorituskyky kuukaudesta toiseen ilman, että tossu muuttuu liian väljäksi. Esimerkiksi EB:n Nebula 3.0 – vegaaniset kiipeilykengät hyödyntävät synteettisiä materiaaleja, jotka tarjoavat huippuluokan suorituskyvyn heti laatikosta otettuna, ja säilyttävät napakkuutensa pitkään kovassakin treenikäytössä.

Kalliokiipeilykengät luonnonkivelle: Jäykkyys ja kestävyys avainasemassa
Kun siirrytään ulos, peli muuttuu. Suomen karhea graniitti tai Etelä-Euroopan terävä kalkkikivi tarjoavat usein kiteitä ja kapeita listoja, joilla seisominen vaatii kengältä aivan erilaista rakenteellista tukea kuin sisähallin kitkapinnat. Jos jalkine on liian pehmeä, joudut tekemään kaiken työn jalkapohjan lihaksilla, mikä väsyttää jalan nopeasti pitkillä ulkoreiteillä.
Tukevampi kenkä, kuten Scarpa Ws Origin VS – kiipeilykengät, tarjoaa luotettavan alustan jaloillesi. Jäykempi rakenne säästää voimiasi, jotta jaksat kruksata reitin yläosan tiukoissa paikoissa ilman, että pohkeet ovat aivan tulessa.

Edging – listakiipeilyn a ja o
Ulkona tarvitset kengän, joka mahdollistaa tehokkaan edgingin. Tämä tarkoittaa kykyä seistä koko kehon painolla vain muutaman millimetrin levyisellä kivireunalla tai kiteellä. Tässä kohtaa välineiden tekniset ominaisuudet nousevat arvoonsa:
- Jäykempi välipohja: Toimii ikään kuin vipuvartena. Se siirtää voiman tehokkaasti isovarpaalle ilman, että kenkä ”taittuu” alle.
- Kovempi kumiseos: Siinä missä pehmeä kumi ”rullautuu” terävän listan alla, kovempi ja kestävämpi kumi (edge-kumi) pitää muotonsa ja tarjoaa luotettavan, veitsenterävän kontaktin kiveen.
”Ulkona kiipeillessä mukavuus on turvallisuustekijä. Jos jalkoihin sattuu sietämättömästi, tekniikka hajoaa ja keskittyminen herpaantuu. Valitse siis ulkokäyttöön mieluummin hieman tukevampi ja mukavampi malli kuin äärimmäisen kireä kisakenkä.”
Suojaavuus ja halkeamakiipeily
Luonnonkivi on armoton materiaaleille. Ulkokiipeilykengissä arvostetaan usein paksumpaa pintamateriaalia ja nilkan suojaavuutta, erityisesti jos harrastukseen kuuluu halkeamakiipeily (crack climbing), jossa jalkaa runnotaan kivenrakoihin kitkan saavuttamiseksi.
Jos etsit luotettavaa kumppania pitkille päiville kalliolla, La Sportiva Aragon – kiipeilykengät ovat erinomainen esimerkki jalkineesta, joka yhdistää kestävyyden ja mukavuuden. Nahkainen, vuoraamaton päällinen muotoutuu ajan myötä täydellisesti jalkaan, tehden siitä luottoparin niin aloittelijalle kuin rennompaa menoa arvostavalle konkarillekin.

Oikean koon ja mallin valinta: Mukavuuden ja suorituskyvyn tasapainottelu
Oikea koko on kiipeilymaailman ikuisuuskysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää tätä: varpaiden tulisi olla hieman koukussa, jotta voima välittyy tehokkaasti kiveen, mutta kipu ei ole itseisarvo. Liian pienet kengät tappavat innon harrastuksesta nopeammin kuin mikään muu.
Aloittelijan kannattaa valita napakka mutta kivuton koko. Kun tekniikka kehittyy ja reitit vaikeutuvat, voit siirtyä tiukempiin malleihin. Joillekin, erityisesti pitkiä päiviä ulkona viettäville tai vuokrakengistä omiin siirtyville, ohuet sukat, kuten YY Verticalin Climbing Socks – Kiipeilysukat, voivat lisätä mukavuutta ja hygieniaa ilman, että tuntuma kärsii liikaa.

Kiinnitysmekanismi: Tarra (Velcro) vai Nauhat (Laces)?
Valinta tarrojen ja nauhojen välillä riippuu pitkälti siitä, missä kiipeät ja millainen jalkasi on.
Velcro-kiinnitys (Tarrat)
Tarrat ovat boulderoijien ja sisäkiipeilijöiden suosikki syystä. Ne on nopea avata ja sulkea yritysten välissä, jolloin jalat saavat levätä. Lisäksi ne on helppo säätää kireälle juuri ennen kriittistä yritystä.
Esimerkiksi La Sportiva Kubo – Kiipeilykengät on erinomainen, monipuolinen tarrakenkä, joka on helppo pukea ja tarjoaa silti tarkan istuvuuden. Toinen loistava vaihtoehto helppoutta arvostavalle on EB:n Jarvis Velcro – vegaaniset kiipeilykengät, joka yhdistää mukavuuden ja suorituskyvyn ilman eläinperäisiä materiaaleja.

Nauhat (Laces)
Nauhalliset kengät ovat usein valinta pitkille reiteille, trad-kiipeilyyn tai erikoismuotoisille jaloille. Nauhat mahdollistavat istuvuuden hienosäädön koko jalan matkalta. Jos sinulla on esimerkiksi kapea kantapää mutta leveä päkiä, nauhoilla saat löysättyä etuosaa ja kiristettyä nilkkaa, jotta kenkä istuu kuin hansikas.
Vinkkilista sovitukseen
Jotta löydät juuri sinulle sopivan parin, pidä nämä kolme asiaa mielessä:
- Ajoitus: Sovita kenkiä mieluiten iltapäivällä tai illalla. Jalkasi ovat silloin luonnostaan hieman turvonneet, mikä vastaa tilannetta kiipeilysuorituksen tai lähestymismarssin aikana.
- Kantapää: Varmista, ettei kantapää hölsky (ns. heel hook -tilanteet). Tyhjä tila kantkupissa heikentää suorituskykyä merkittävästi, kun yrität vetää itseäsi ylöspäin kantapään varassa.
- Materiaali huomioon: Muista, että vuoraamaton nahkakenkä voi venyä jopa kokonaisen koon verran käytössä. Synteettinen kenkä, kuten monet vegaaniset mallit, pitää kokonsa paremmin, joten osta se lähempänä lopullista haluttua kokoa.
Kiipeilykenkien huolto ja elinikä – näin saat tossusi kestämään
Laadukkaat kiipeilykengät ovat investointi, ja oikealla huollolla voit pidentää niiden käyttöikää huomattavasti. Yleisin virhe on jättää hikiset kiipeilykengät treenin jälkeen suljettuun reppuun tai muovipussiin. Tämä ei ainoastaan lisää bakteerikasvustoa ja hajuhaittoja, vaan kosteus voi pitkällä aikavälillä haurastuttaa materiaaleja. Ota tossut aina pois kassista tuulettumaan ilmavaan paikkaan huoneenlämpöön. Vältä kuitenkin suoraa auringonpaistetta tai kuuman patterin läheisyyttä, sillä liika kuumuus voi heikentää kengän liimauksia, jolloin pohja saattaa alkaa irvistää.
Toinen tärkeä huomio liittyy pohjien kulumiseen ja niiden uusimiseen. Kun kiipeilykengät alkavat kulua kärjestä, niitä ei välttämättä tarvitse heittää roskiin. Jos huomaat kulumisen ajoissa – ennen kuin kumi on kulunut puhki ja vaurioittanut itse kengän rakennetta tai reunakumia (rand) – uudelleenpohjaus on ekologinen ja edullinen tapa jatkaa tossujen elämää. Monet kiipeilijät suosivat tätä, sillä valmiiksi sisäänajetut ja jalkaan muotoutuneet kiipeilykengät saavat uudella pohjalla entistä paremman pidon ilman tuskallista sisäänajovaihetta.
Muista myös puhtaus kiipeillessä. Yritä välttää likaisilla lattioilla tai maassa kävelemistä kiipeilykengät jalassa. Kumiin tarttuva pöly, hiekka ja lika heikentävät pitoa seinällä välittömästi ja toimivat kuin hiekkapaperi, kuluttaen kallista kumiseosta nopeammin. Puhdista pohjat tarvittaessa kostealla rätillä kiipeilyn jälkeen palauttaaksesi kumin kitkaominaisuudet.